perjantai 19. helmikuuta 2016

Huikea Fondation Louis Vuitton Pariissa

Riemukaaren takana, pienen metromatkan päässä kauniin puistokaupungiosan helmassa sijaitsee upea uusi taidekeskus Fondation Louis Vuitton. Iloitsin siitä, että minulla oli vihdoinkin mahdollisuus päästä käymään pari vuotta sitten avatussa taidekeskuksessa.


Perille pääsi helposeti metrolinjalla numero 1 Riemukaarelta La Defencen suuntaan, asemalle Les Sablons. Jo metrolta noustessa kohteeseen oli helppo löytää opastus. Pienen kävelymatkan päässä sijaistei 8 Avenue du Mahatma Gandhi. Käytännön asioita voi tarkentaa tästä.



Kävely pitkin Boulevard des Sablonsia oli ihastuttava. Huomasin haavelevani pienestä asunnosta juuri täällä ja salakuunnellessani vastaantulijoita huomasin, että samansuuntaisia haaveita oli muillakin.

Kauniina talvisena viikonloppuna liikeellä oli paljon lapsiperheitä, sillä matka kulki lasten leikkipuiston ohi. Moni perhe suuntasi vuodenvaihteen rientoihin. Suomalaisesta tuntui huvittavalta nähdä muovisia poroja portinpielessä.


Veden solina toivotti lopulta taiteen ystävät tervetulleeksi kohteeseen.




Ovella oli esillä tunnistettava muotitalon logo. Ja siihen brändäys jäikin. 
Taidekeskus on pyhitetty taiteelle. 



Eteisalussa vieralija voi hahmottaa tulevaa tutustumiskierrosta pienoismallin avulla. 
Yhtään suoraa seinää ei ole luvassa.


Valtaisa ruusu pysäyttää ihailemaan.


Ravintolan katossa on kalasaalis valmiina.


Hulppea auditorio toimii monen esiintymisen näyttämönä. Minuun teki vaikutuksen taustalla soiva klassinen musiikki. Kertakaikkiaan hienoa korkeissa avarissa tiloissa. Musiikki saattoi olla osa vaihtuvaa installaatiota, mutta se sopisi ihan vakiostikin tilan tyyliin.



Mielenkiintoista oli, että vuoden 2016 alkuun Andy Warhool oli vallannut Pariisin. Sekä modernin taiteen museossa (Musée d'Art moderne de la Ville de Paris) että täällä, Fondation Louis Vuittonissa oli näyttävästi esillä rakastetun pop-taiteilijan töitä. 


Minusta vaikuttavinta oli uuden tekniikan soveltaminen huippumodernissa miljöössä. Englantilaisen Douglas Gordonin videoinstallaatio suurten screenien, musiikin, mustan tilan, voimakkaan äänen ja tekstien avulla teki lähtemättömän vaikutuksen.
Videolla esiintyi mm kaksi israelilaista viulista, jotka matkaavat junassa Berliinistä Puolaan ja keskustelevat sukujuuristaan ja sitten soittavat täydellä intohimolla.



Kun lopulta päästään rakennuksen kattoterasseille asti, voidaan ihailla Pariisin ylle avautuvia hienoja näköalojan.


Myös kattokerroksissa on taidetta. Tämä teos kertoo maailmaa uhkaavasta jätevuoresta. Se on kokonaan tehty jätteistä, vaatteista, kengistä, rakennusmateriaaaleista jne.


Taidekeskuksen näyttelyt vaihtelevat säännöllisesti, netistä voi seurata tilannetta ajantasaisesti.


Terassilta avautuu näköalat myös Bois de Boulogneen - Pariisin ylpeyteen - metsäalueeseen, joka suo suurkaupungin asukkaille edes jonkilaisen mahdollisuuden olla yhteydessä luontoon. Ihan vaan pienen metromatkan päässä.


Poistuessamme päätimmekin tehdä pienen kävelyn metsän reunaa pitkin.


Valmiitta kävelyteitä pitkin kulku oli kätevää. Aurinkokin suosi meitä.


Löytyipä metsästä vielä hulppeat mistelikasvustotkin. Ihan luonnonvaraisesti.


Tässähän voisi heittäytyä ihan romanttiseksi.


Miellyttävä oli kokemus muotitalon taidekeskuksessa. Tämän tyyppinen toiminta on tullut tärkeäksi tavaksi rakentaa brändimilikuvaa. Louis Vuitton on tässä erityisen kunnostautunut. Suosittelen!


Terveisin,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti